Tutkimukset osoittavat, että jos poimintahakkuussa vapautuu hyväkuntoisia pienempiä taimia, kasvu nopeutuu hyvälle tasolle kohtuullisessa ajassa.
Metsien kehitystä poimintahakkuiden jälkeen on tutkittu viime vuosina muun muassa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) toimesta. Nämä tutkimukset (Hynynen, J., Eerikäinen, K., Mäkinen, H. & Valkonen, S. 2019) kertovat metsän hyvästä kasvutuloksesta, mikäli hakkuussa vapautuvat taimet ovat hyväkuntoisia.
Jatkuva kasvatus on myös kannattavaa metsätaloutta
Kasvutilaan reagointi rytmittyy jatkuvassa kasvatuksessa eri tavalla. Tasarakenteisen kasvatuksen alaharvennuksessa metsän suurimmat valtapuut saavat lisää kasvutilaa, jolloin kasvu jatkuu tasaisempana. Jatkuvan kasvatuksen metsässä kasvu kiihtyy 10–15 vuoden ajan hakkuun jälkeen. Voimakas kasvu johtuu hyvälaatuisista nuoremmista puista.
Tulos on hyvä, erityisesti metsänhoidon kokonaistalouden kannalta: kun kasvu säilyy, metsä uudistuu ilmaiseksi ja korjuu kohdistuu tukkipuihin, ovat kannattavan metsätalouden edellytykset hyvällä mallilla.
Ajoitus tärkeää poimintahakkuissa
Olemme tehneet itsekin seurantaa vanhemmille hakkuukohteillemme. Taannoin mittasimme kahdeksan vuotta sitten poimintahakatun metsän kasvuja. Kuusten läpimitta oli tuoreella kankaalla kasvanut 3,4 senttimetriä ja mäntyjen ja pienempien kuusten noin 2 senttimetriä. Kun poimintahakkuu tehdään ajoissa ja oikein, ovat tuloksetkin hyviä.
Metsäsuunnitteluvaiheessa kiinnitämme aina huomiota alikasvoksiin, ja asia on tärkeä ohjeistaa myös koneenkuljettajille. Näin pyritään pitämään silmät auki metsässä, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen.
Siksi käytämme jatkuvaa kasvatusta.
Hynynen, J., Eerikäinen, K., Mäkinen, H. & Valkonen, S. 2019. Growth response to cuttings in Norway spruce stands under even-aged and uneven-aged management. Forest Ecology and Management. 437: 314-323
Katso myös: Miksi käytämme jatkuvaa kasvatusta, osa 1: metsä uudistuu luonnostaan
