fi en

Our services in English

Miksi käytämme jatkuvaa kasvatusta, osa 1: metsä uudistuu luonnostaan

Jatkuva kasvatus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet hoitaa metsää taloudellisesti ja yhdistää hoitoon elementtejä monimuotoisuuden ja esimerkiksi vesiluonnon turvaamiseksi.

Metsät tulee nähdä kokonaisina ekosysteemeinä. Puumäärien maksimointi ja yhden puulajin metsiköiden kasvatus on looginen tapa käsittää ja käsitellä metsänhoidon tavoitteita sekä tulosta. Metsänhoito ei kuitenkaan koskaan ole toteutunut näin yksinkertaisesti kuin paperilla. Syyt metsien kasvuun ja kehittymiseen ovat aina olleet hyvin moninaiset ja puut ja lajit vuorovaikutuksessa keskenään.

Tuhansia taimia hehtaarille

Metsät uudistuvat luontaisesti erittäin hyvin. Valtakunnan metsien inventointeja (VMI) on tehty jo vuodesta 1921 lähtien. Esimerkiksi jo kolmas VMI 1950-luvulla selvitti myös taimien lukumääriä metsiköissä ja tulokset osoittivat, että pieniä sirkkataimia syntyy tuhansia hehtaarille metsää. Samaan tulokseen on päästy myöhemminkin taimettumista tutkittaessa.

Miten taimet selviävät?

Uusien taimien selviäminen on kiinni karkeasti ottaen muutamista seikoista; taimien syntymistä seuraavien kasvukausien olosuhteista, juuristokilpailusta sekä valon määrästä metsikössä. Kuivat kesät vähentävät tehokkaasti luontaista taimiainesta ainakin näkyvimmillä paikoilla, kuten ajourilla. Usein taimia myös säästyy. On hyvä tiedostaa, ettei taimettuminen ole kertaluonteinen tapahtuma, kuten istutus pyrkii olemaan, vaan luontaista taimiainesta syntyy miltei vuosittain.

Selviytyessään taimen jatkokehitys riippuu saatavan valon määrästä. Liian tiheä metsä heikentää ja tappaa taimia. Metsiä tulee siis hoitaa ja harventaa, jotta jatkuva kasvatus toimii. Taimien kasvaminen isoksi puuksi edellyttää, että juuristokilpailu vähenee. Myös tähän harventaminen auttaa.

Siksi käytämme jatkuvaa kasvatusta.

Katso myös: Miksi käytämme jatkuvaa kasvatusta, osa 2: metsien kasvutulokset ovat hyviä