Avohakkuu on Suomessa kuuma peruna. Hakkuiden määrää ei tohdita rajoittaa eikä edes vahingollisista avohakkuumenetelmistä luopua, vaikka ihmisten ja ympäristön kannalta parempia tekniikoita on tarjolla. Jatkuvassa kasvatuksessa puita kaadetaan valikoidusti.
Kari Kangas osti talonsa ympäröineen metsän alunperin sen takia, että hän voi itse määrätä kotiympäristönsä muutoksista. Metsä pysyisi aina metsän näköisenä, mutta olisi samaan aikaan hoidetun näköinen ja avoin.
– Olin aikaisemmin kuullut jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta ja mietin, että tällainen metsänhoitomuoto sopisi hyvin minun metsänkäytölleni. Rupesin miltei heti etsimään alueelta metsäasiantuntijaa, joka olisi perehtynyt jatkuvaan kasvatukseen. Innoforilta lopulta löytyi metsäasiantuntija, joka suhtautui ideaan tukevasti ja lähti toteuttamaan ajatusta metsäsuunnitelman muodossa.
Metsäsuunnitelma on kaiken alku
Jatkuvan kasvatuksen toteutus alkoi metsäsuunnitelmalla. Metsäsuunnitelmassa käytiin läpi hoitotoimet ja niiden tarkoitukset jatkuvan metsänkasvatuksen näkökulmasta yksityiskohtaisesti. Hoitotoimia ja harvennuksia on sittemmin lähdetty toteuttamaan suunnitelman mukaisesti.
– Hoitotoimet kohti eri-ikäistä metsää ovat olleet selkeät, Kangas kiittelee.
Jatkuvassa kasvatuksessa säästettäviä puita ja myös lahopuita jätetään metsään enemmän. Näin voidaan varmistaa, että luonnon monimuotoisuus säilyy tehokkaammin kuin jaksollisessa metsänhoidossa. Kankaan metsissä on viimeisimpänä toteutettu muutama ensiharvennus ja poimintahakkuu.
– Poimintahakkuissa puita on poistettu yläharvennuspainotteisesti ja alle on jätetty kehityskelpoinen luontainen taimikko ja kasvatusmetsä kasvamaan. Harvennuksia on tehty talvella 2024 ja talvella 2026.
Valikoivalla hakkuulla syntyvät vaihtelevat pienet aukeat tarjoavat ihanteelliset olosuhteet koivun luonnolliselle itämiselle varjoa sietävien puiden rinnalla, mikä lisää lajien monimuotoisuutta ilman istutustarvetta. Monilajinen ympäristö säilyttää tasapainonsa paremmin muutoksen keskellä.
Lajit pysyvät ja hiili sitoutuu
Jatkuvaan kasvatukseen perustuvassa metsänhoidossa eli ilman avohakkuita metsän kaikki eri käyttömuodot säilyvät hakkuiden jäljiltä. Metsän lajisto pysyy ja hiiltä sitoutuu jatkuvasti, kun avohakkuiden jälkeinen hiilivuoto vältetään. Avohakkuisiin, maaperän käsittelyyn ja uudelleenistutukseen liittyvät päästöt poistuvat.
Metsäsertifiointijärjestelmät eivät aluksi olleet Karille tuttuja. Hän oppi niistä lisää Innoforin asiakkuuden kautta. Mahdollisuus liittyä korkeamman luontoarvon FSC-sertifiointiryhmään Innoforin kautta vaikutti houkuttelevalle ja siihen lopulta päädyttiin.
– En koe FSC:n kriteerejä mitenkään rajoittavina. Metsänhoidon tavoitteet ovat sellaiset, että FSC-kriteerit täyttyvät melkein jo siinä sivussa, Kangas toteaa.
