Lähes kaikki maailman valtiot allekirjoittivat Pariisin ilmastosopimuksen vuonna 2015. Sopimus määrittelee muun muassa, miten paljon kunkin maan on leikattava kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä. Ollaan sopimuskauden puolessa välissä, ja Suomen päästötavoite on pirstaleina.
Suomen metsät on pitkään laskettu hiilinieluksi: niiden vuosittainen kasvu on sitonut enemmän hiiltä kuin hakkuilla, kuljetuksilla sekä jalostustoiminnalla on saatu aikaan päästöjä. Vaikuttaa siltä, että Pariisin neuvotteluissa oletettiin näin jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Maamme maa- ja metsätaloussektori on nielun sijasta nyt päästöjen lähde; samalla olemme jäämässä reilusti asetetusta päästövähennystavoitteesta. Ainoaksi keinoksi oikaista tilanne on väläytetty päästöoikeuksien ostamista mailta, jotka ovat alittaneet omat tavoitteensa. Se maksaisi kuitenkin miljardeja: sellaisia summia ei yksinkertaisesti ole maassa, jonka pitäisi seuraavina vuosina säästää nykymenoistaan saman verran.
Ojitettu suo ja avohakkuu voi johtaa metaanipainajaiseen
Ilmastoneuvottelijoiden virheoletukset ovat usean ilmiön summa. Peltoviljelyn jatkuminen turvemailla, suo- ja kangasmetsien uudis- ja kunnostusojituksien päästöjen aliarviointi sekä alati kasvavat avohakkuualat ovat turmelleet aiemmat päästölaskelmat.
Keskeisin ongelma on ojitusten vaikutus: se lisää päästöjä sekä vesistöjen ravinnekuormitusta kaikissa metsissä, mutta erityisesti turvemailla. Myös avohakkuualojen maan pintalämmön nousun vaikutus päästöihin on aliarvioitu.
Hakkuiden radikaali vähentäminen ratkaisee kasvihuonekaasujen päästöongelman vain, jos maailmasta vähenee samalla saman verran puupohjaisia tuotteita. Kuka uskoo kansainvälisen metsäpolitiikan tähän pystyvän? Jos hakkuut vain siirtyvät muualle, mitään todellista päästövähennystä ei tapahdu.
Vain jatkuva kasvatus voi ratkaista päästövajeongelman
On kuitenkin olemassa keino, jolla kaikkiin taigavyöhykkeen metsiin voidaan sitoa oleellisesti nykyistä enemmän hiiltä, hakkuiden juuri vähenemättä. Metsien jatkuva kasvatus eli hoito avohakkuita välttäen parantaa metsän hiilitasetta sekä puustossa että maaperässä. Suometsissä vaikutus perustuu osin maanalaisen vedenpinnan vakauttamiseen, mikä on voimakkaita heilahteluja parempi tilanne.
Jos jatkuva kasvatus omaksuttaisiin vuosittain edes vaivaisella 0,3 prosentilla talousmetsämaastamme, kattaisi tämä Suomen koko nykyisen kasvihuonekaasupäästövajeen. Siinä sivussa voisivat paremmin myös metsäluonto ja metsästä virkistystä hakevat kansalaiset.
Jatkuva kasvatus – oiva keino hyvittää yrityksen päästöt kotimaassa
Miksi jatkuvaan kasvatukseen ei sitten siirrytä nopeassa tahdissa? Syinä ovat ennakkoluulot, yksipuolinen metsänhoitomenetelmien tuntemus sekä valtion lyhytnäköiset toimet, jotka tukahduttavat maamme vapaaehtoisia päästöhyvitysmarkkinoita.
Viimeksi mainittu on järjestelmä, jossa yritykset ja yhteisöt voivat kompensoida kasvihuonekaasupäästöjään sitomalla hiiltä jossain muualla. Yritykset maksavat kasvihuonekaasuja vähentäville hankkeille maksun päästöjensä suhteessa. Jatkuva kasvatus tarjoaa oivan keinon hyvittää päästöt kotimaassa ja tehdä samalla isänmaalle kokonaisvaltaisesti hyvää.
Suomi kuitenkin jahkailee päästöhyvityskaupan vapauttamisessa: tällä hetkellä kaikki parannukset metsän hiilitaseessa lasketaan valtion hyväksi, eikä siirtymästä makseta metsänomistajille lainkaan korvauksia. Menetys omistajille on potentiaalisesti useita tuhansia euroja hehtaaria kohti. Samalla valtio kutistaa olemattomiin prosessin, jolla Suomen kituvat ilmastotavoitteet voitaisiin kääntää voitoksi edullisesti ja yhteiskuntaa monin tavoin hyödyntäen.
Marcus Walsh
Kirjoittaja on Innofor Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Walshin tahdissa -blogissa hän tarkastelee metsiin liittyviä aiheita raikkaalla otteella.
Innofor Oy järjestää 28.6 klo 12 alkaen SuomiAreenalla paneelin metsien käytöstä päästöhyvityskaupassa. Paneelissa istuvat lainsäädäntöneuvos Karoliina Anttonen ympäristöministeriöstä, ilmastoasiantuntija Anssi Kainulainen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta MTK:sta sekä päästöhyvityksiä välittävän Compensate Oy:n vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala.
Innofor Oy on julkaissut myös kotimaisia päästöhyvityksiä haluaville yrityksille ilmaisen Ostajan oppaan, jonka voit ladata tämän sivun alaosasta
