Metsänhoidossa jatkuvaan kasvatukseen voidaan siirtyä eri tavoin myös vanhemmissa metsissä. On erittäin tärkeää säästää pieniä puita ja tarvittaessa metsään tehdään pieniä avoimempia aloja taimettumista varten. Tuulituhoriskiin voidaan vaikuttaa valitsemalla poistettavat puut oikein.
Suomalainen metsä sopii erityisen hyvin hiilinieluksi. Suomessa metsät kasvavat kohtalaisen hyvin kylmästä ilmanalasta huolimatta. Ilmaston vaikutuksesta puustomme on havupuuvaltaista lehtipuiden kasvaessa lähinnä sekapuustona.
Selkeän vuodenaikojen vaihtelun myötä ravinteiden ja kasvun kierto myös seisahtuu vuosittain. Hitaampi kierto merkitsee, että puiden ja kasvien osat eivät kuollessaan välittömästi hajoa takaisin ravinteiksi. Näin hiiltä pääsee kertymään maaperään vuosisatojen ajan, kunnes kertyminen tasaantuu olosuhteiden mukaiseen tasapainotilaan.
Talousmetsistä poistetaan nuorta puuta puiden kokonaiselinikään nähden. Näin ollen suurimmassa osassa Suomen metsistä ei vallitse hiilen poistuman ja sidonnan tasapainoa, vaan metsissä vallitsee huomattava hiilensidonnan lisäpotentiaali.
Mihin metsän hiili kertyy?
Suuri osa metsän hiilestä on puihin sitoutuneena runkopuussa sekä erityisesti maassa maaperähiilenä. Avohakkuu muuttaa olosuhteita merkittävästi, kun hiiltä vapautuu maaperästä suuria määriä auringon pintalämmitysvaikutuksen vuoksi: säteilevä valo lämmittää maanpintaa ja lisää näin maahengityksen eli hiilivuon määrää. Maanmuokkaus lisää lämmittävää vaikutusta sekoittaen orgaanista ja mineraalimaata. Avohakkuualan lämpötilan nousu pienentää näin metsämaan hiilivarastoa.*
Tämä aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, joita ilmastonmuutoksen vuoksi pyritään hillitsemään.
Innofor käyttää jatkuvaa kasvatusta, uutta metsänhoidon menetelmää, jolla muun muassa sidotaan hiiltä metsään ja maaperään aiempaa merkittävästi paremmin. Palvelumme on ainutlaatuinen maailmassa. Avullamme yritykset voivat sijoittaa suomalaiseen metsään kompensoidessaan päästöjään osana vastuullista liiketoimintaa. Sijoitus hyödyttää niin ilmastoa, metsäluontoa kuin koko suomalaista yhteiskuntaa ja voidaan usein toteuttaa yrityksen toimintapaikkakunnan läheisyydessä.
Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään korjaamaan mahdollisimman paljon tukkipuita.
Puun käyttömuoto ratkaisee
Rakennusteollisuudessa käytetty puu sitoo hiiltä suurelta osin pitkäaikaisesti. Rakentamalla hyvin ja myös korjauskelpoisesti voidaan rakennuspuun sisältämää hiilivarastoa ylläpitää vuosikymmeniä. Puuta paperiksi kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen hiili taas on nopeampikiertoista, vapautuen tuotteiden hajotessa jopa muutaman kuukauden jälkeen takaisin ilmakehään.
Puun käyttömuodolla on siis ilmaston kannalta suurta merkitystä: tällä hetkellä käytännössä vain sahapuuksi kelpaava puusto voi päätyä pitkäaikaiseksi hiilinieluksi.
Miten pääsen alkuun jatkuvassa kasvatuksessa?
Jatkuva kasvatus voidaan aloittaa metsässä milloin tahansa. Menetelmä pyrkii välttämään avohakkuita sekä käyttämään hyväksi metsän luontaista uudistumiskykyä, mikä säästää huomattavasti metsänomistajan kustannuksia. Avohakkuussa tehtävästä tilistä maksetaan jokaisesta hehtaarista tuhansia euroja uudistamis- ja hoitokuluja seuraavien vuosikymmenten aikana.
Jatkuvan kasvatuksen korjuussa on osattava arvioida, kuinka paljon ja mistä metsää kaadetaan, ja toisaalta mitä jätetään pystyyn kasvamaan. Oikeat päätökset vaikuttavat suoraan metsänomistajan tuloihin.
* Yanai, R.D., Currie, W.S. ja Goodale, C.L. 2003. Soil carbon dynamics after forest harvest: An ecosystem paradigm reconsidered. Ecosystems 6: 197–212.
Nordborg, F., Nilsson, U., Gemmel, P. ja Örlander, G. 2006. Carbon and nitrogen stocks in soil, trees and field vegetation in conifer plantations 10 years after deep soil cultivation and patch scarification. Scandinavian Journal Forest Research 21: 356–363
