Puukauppa on metsänhoidon tärkeimpiä hetkiä. Yksittäisen kuvion tulot muodostuvat harvoin ja hakkuun vaikutukset näkyvät pitkään.
Lähtötilanne vaikuttaa siihen mitä tehdään ja millä tavalla maanomistajan tavoitteita huomioidaan. Asiantuntevalla suunnittelulla maanomistajan tavoitteet ja metsän mahdollisuudet tulevat huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?
Emme pureudu seuraavassa siihen, miten avohakkuu tehdään, sillä avohakkuussa ei hoideta metsää.
Mitä ovat metsänhoidon pitkän aikavälin tavoitteet?
Metsänomistajan on hyvä tiedostaa ainakin pääpiirteissään mihin on matkalla metsänhoidossaan ja mitä metsältään tahtoo. Talous, metsän terveys, luontoarvot ja ilmasto nousevat usein keskusteluihin metsänhoidosta puhuttaessa. Jos vastataan kaikkiin näihin tavoitteisiin “kyllä”, tapahtuu seuraavia valintoja:
1. Kaikki alkaa metsäsuunnitelmasta.
Leimikko, eli alue jota tullaan puukaupallisessa mielessä käsittelemään, perustuu usein metsäsuunnitelmaan. Kuvion hakattava puusto on mitattu ja aluetta koskevia tietoja on kirjattu lisätiedoksi käsittelyä tukemaan.
2. Mikä on teiden ja maapohjan kantavuus?
Tärkeimpiä lähtökohtia ovat teiden kantavuus ja kunto sekä kuvion maapohja. Myös tienvarren varastopaikan ja käsittelyalan välisellä maapohjalla on merkitystä. Teiden ja metsän kantavuus määrittää ajankohdan peruslähtökohdiltaan joko talveen tai kesään. Leimikko on syytä laatia myös ostajaa ajatellen. Toisia kiinnostaa tukkivoittoisuus ja toisia enemmän kuitupuu.
3. Kannattaako metsä myydä kesällä vai talvella?
Kesäkohteet ja talvikohteet myydään eri ajankohtina vuodenkierrossa. Myyntiajankohdalla vaikutetaan myös leimikosta saatavaan hintaan. Haastavissa kohteissa on syytä olla ajoissa ja parempien yhteyksien kohteita voi myydä vapaammalla aikataululla.
4. Minkälainen hakkuutapa kannattaa valita?
Hakkuutapoja on useampia. Oleellista on hyödyntää yläharvennus ja poimintahakkuita systemaattisesti. On myös tilanteita, joissa hallittu pienaukkojen tekeminen tulee kyseeseen. Hakkuutavan valinta yhdistää metsän lähtötilanteen metsänomistajan tavoitteisiin.
5. Mitä puita kannattaa myydä?
Talousmielessä maanomistajan ei kannata myydä pieniä kuitupuita, vaan pyrkiä kasvattamaan niitä tukeiksi. Korjuutili muodostuu paremmaksi, kun hakkuu kohdistuu suurimpiin puihin. Tuleva metsän arvokasvu on myös parempi, kun säästetyt pienet puut kasvavat tukkikokoon. Aivan miten sattuu tätä ei metsässä voi tehdä, jotta metsä säilyy pystyssä ja kehittyy myös hakkuun jälkeen.
Kun jätetään pieniä puita ja taimiainesta kehittymään edelleen, vähennetään myös tarvetta istutella puita. Tämä parantaa metsänhoidon kokonaistaloutta merkittävästi: vähemmän alkuinvestointeja, vähemmän taimikonhoitoa. Toki sahatöitäkin tarvitaan ajoittain, mutta määrä jää vähäisemmäksi.
Kaikkia valintoja tehdessä kannattaa muistaa, että metsänhoidon talous on kokonaisuus.
6. Miten ennakkoraivaus kannattaa tehdä?
Leimikkoalue saattaa vaatia ennakkoraivausta. Tällöin parannetaan hakkuun edellytyksiä hyvään korjuujälkeen sekä työturvallisuutta. Metsänpohjaa ei kuitenkaan tule raivata puhtaaksi. Pieniä puita säästetään kehittymään ja säästöpuiden yhteyteen jätetään tiheiköitä. Näin mahdollistetaan tuleva kehitys ja säästetään luontoarvoja.
Säilyttämällä rakenteellinen ja lajistollinen monimuotoisuus turvataan tuleva kehitys ja mahdollisuus jatkaa yläharvennuksia. Suosimalla sekapuustoisuutta lisätään myös häiriökestävyyttä olosuhteiden muuttumista vastaan.
7. Miten tilan rajat ja hakkuuala merkitään?
Korjuu toteutuu vaihtelevina ajanhetkinä ja usein työskennellään myös pimeässä. Tällöin on erityisen tärkeää merkitä kohteet nauhoilla maastoon, karttamerkintöjen lisäksi. Tämä työ kuuluu ammattilaisen valmisteleviin töihin ja tärkeimpiä kohteita on tiedossa usein jo metsäsuunnittelun perusteella.
Merkinnät tehdään niin, että ne havaitaan metsäkoneesta ajoissa. Erivärisin nauhoin viestintä voi olla hyvinkin monipuolista hakkuualueella, ja oikea korkeus ja riittävän pitkät nauhat viestivät asiaa jo kauempaakin. Näin luontokohteet, säästöpuut ja suojavyöhykkeet tulevat varmasti huomioiduksi.
Metsänomistajan tulisi huolehtia, että tilan rajat ovat selkeästi esillä ja rajapyykit tiedossa. Asia korostuu puukaupassa. Oikeus toimia on vain omalla maalla. Ammattilainen kyllä löytää rajat, mutta ylläpitämällä raja-aluetta tulee metsässä käytyä tasaisesti ja syntyy näkemystä myös metsän kehittymisestä.
8. Miten luonto kannattaa huomioida korjuukohteessa?
Leimikkoa suunniteltaessa on lahopuuhun syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti järeästä lahopuusta on Suomen metsissä pulaa. Lahopuu monipuolistaa lajistoa, ja lahopuissa elää muun muassa kaarnakuoriaisia syöviä petoja. Lahopuu tulee säästää ja tarvittaessa sitä on hyvä luoda hallitusti korjuun yhteydessä lisääkin. Säästöpuiden valikointi ja säästäminen turvaa erityisesti järeän lahopuujatkumon muodostumista.
Suomen topografia on pienipiirteistä. Tämä havainnollistuu ihan katsomalla karttaa kauempaa. Samaa pienipiirteisyyttä esiintyy usein myös kuviotasolla. Luonnonhoidon laatua voidaan nostaa merkittävästi tunnistamalla kosteammat alueet, korpipainanteet ja pienialaiset suo- sekä vesikohteet, kuten kuivemmat norot jo ennalta.
Näitä ei useinkaan ole peruskartalle piirretty ja ne on syytä merkitä maastoon huomioitaviksi kohteiksi.
Muista kilpailuttaa puusi
Alueen hintataso selviää kilpailuttamalla leimikko alueen ostajilla. Kun kokonaisuus on laadittu oikein ja huomioiden myös ostajien tarpeita, saadaan tarjouksia yleensä paremmin ja niiden vertailu on helpompaa. Ostajien tarpeet vaihtelevat ja siksi tarjousten vertailussa on syytä käyttää ammattilaisemme apua.
Kauppakirjat ja viranomaisilmoitukset
Toimeksiantomme sisältää tarvittavien asiakirjojen hoitamisen ja viranomaisilmoitukset. Huolehtiessamme asiakirjoista tarkistamme samalla, että kaikki sovitut kaupan ehdot ovat kirjattuna ylös ja ostajan tiedossa. Näin kokonaisuus saadaan vietyä eteenpäin sovitusti.
Hakkuun jälkeen perehdymme mittausasiakirjoihin ja varmistamme niiden oikeellisuuden.
Korjuun valvonta
Puukauppatoimeksiantomme sisältää korjuun valvonnan. Valvontakäynnillä varmistetaan, että ajatus kohteen käsittelystä sekä yksityiskohdat tulevat varmasti huomioiduksi. Kuljettajakin usein ilahtuu, sillä työ on erittäin itsenäistä ja päätöksiä on tehtävä paljon.
Korjuun valvontakäynnillä käydään läpi hakkuutavoittain ohjeistukset kohteelle. Samalla annamme palautetta jo tehdystä työstä ja tuemme näin kuljettajan työtä.
Keskustelussa varmistetaan myös puiden ajoon liittyviä seikkoja, jolloin koko ketjun toiminta ja työn tavoitteet tulevat selviksi. Työ on valmis metsässä, kun puut ovat varastolla.
Metsän jatkuva kasvatus on fiksu valinta. Jatkuvalla kasvatuksella saat tuloja, parannat pitkän aikavälin taloutta, turvaat luontoarvoja ja kehität metsän kestävyyttä.
