Kesäkuun lopulla 2023 toteutettiin ensimmäinen Innoforin FSC®-ryhmän (FSC-C148938) kulotus Kuhmossa. Kohdetta valmisteltiin jo talvella ja keväällä tulevaa polttoa varten. Talvella toteutetussa hakkuussa varmistettiin, että hakkuutähteet levitetään tasaisesti alalle ja keväällä varmistettiin turvallisuus kaivamalla palokäytävät ympäröivien metsien suojaksi sekä vesikuoppia riittävän veden saannin takaamiseksi.
”Kulotuksen toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua ja jatkuvaa valvontaa. Sääolosuhteiden, kuten tuulen suunnan ja voimakkuuden, huolellinen arviointi on tärkeää turvallisen kulotuksen varmistamiseksi. Iloksemme voimmekin ilmoittaa, että kulotus onnistui täysin suunnitelman mukaan”, Innoforin metsätalous- ja kehityspalveluiden päällikkö Tuomo Kangas kertoo.
Mitä on kulotus ja mitä hyötyä siitä on?
Kulotus on perinteinen metsänhoitomenetelmä, jossa metsäalueita poltetaan hallitusti. Hyötyjä on monenlaisia. Palanut biomassa muuttuu tuhkaksi, josta seuraava puusukupolvi sa4)a helposti hyödynnettyä ravinteita. Samalla kerralla palavat pois sekä viljelyn tiellä olevat hakkuutähteet että taimien kanssa kilpaileva pohjakasvillisuus.1) Emäksinen tuhka laskee metsämaan happamuutta, joka kiihdyttää maapohjan eliöstön hajotustyötä.
Luonnolle kulotuksesta on merkittävää hyötyä, ovathan metsäpalot olleet aina osa pohjoista metsäluontoa. Erityisen tärkeää kulotus on lajeille, jotka vaativat palanutta metsämaata lisääntyäkseen. Nykyinen tehokas palontorjuntaverkosto onkin vähentänyt maastopalojen määrää huomattavasti. Esimerkiksi silmälläpidettäväksi luokitellun huhtakurjenpolven siemenet tarvitsevat voimakkaan lämpökäsittelyn itääkseen.2) Hyönteisistä kulokauniainen viihtyy hyvin metsäpalon polttamissa puissa.3)
Hyönteiset tuovat linnut
Runsas hyönteismäärä luonnollisesti myös vetää puoleensa linnustoa. Esimerkiksi maan eteläosassa harvinainen pohjantikka suosii palossa syntyneitä hiiltyneitä puita. Erityisesti Itä-Suomi soveltuu hyvin kulotukselle, sillä palolajisto on säilynyt siellä paremmin kuin muualla maassa. 4)
Mitä FSC® sanoo kulotuksesta?
Metsänomistaja (L-kokoluokassa) ylläpitää metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä kulotuksilla ja poltoilla. Vuosittain tehtyjen kulotusten pinta-ala on vähintään 3 % soveltuvien kohteiden (MT ja karummat kasvupaikat) uudistushakkuupinta-alasta 5-vuotiskaudella. Tavoitteena on tuottaa kulotettavalle alalle keskimäärin vähintään 20 palon vioittamaa runkoa hehtaarilla polttamalla säästöpuut. Etelä-Suomessa säästöpuiden rinnankorkeusläpimitan tulee olla suurempi kuin 20 cm. Pohjois-Suomessa rinnankorkeusläpimitan tulee olla suurempi kuin 10 cm. Puustoiset poltetut kohteet lasketaan 5- kertaisena mukaan pinta-alavaatimukseen.5)
Mikäli kiinnostuit FSC®-sertifioinnista tai sinulle heräsi kysymyksiä, olethan meihin yhteydessä, niin kerromme lisää.
Viitteet:
1) https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/opas-kulotus.pdf
2) https://luontoportti.com/t/2367/huhtakurjenpolvi
3) Heliövaara, Kari; Mannerkoski, Ilpo; Muona, Jyrki; Siitonen, Juha & Silfverberg, Hans: Hyppivät ja hohtavat – Suomen sepät, sepikät, rikkasepät ja jalokuoriaiset, s. 236–237. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2014. ISBN 978-952-6612-38-6.
4) https://www.metsaan-lehti.fi/blogi/sara-lankinen-timonen-hallittu-tulenkaytto-on-tehokas-keino-edistaa-monimuotoisuutta-talousmetsissa.html
5) https://fi.fsc.org/fi-fi/luonnonhoito/kulotus
