Ilmastonmuutos vahvistaa kirjanpainajatuhoja ja riskialueet Suomessa laajenevat. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi kuitenkin parantaa metsien vastustuskykyä muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
Yksittäiset metsiköt eivät kerro metsien kestävyydestä: ratkaisevassa asemassa ovat koko maiseman rakenne, metsien monimuotoisuus sekä eri alueiden väliset ekologiset yhteydet. Jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa vältetään laajoja päätehakkuita ja säilytetään metsän peitteisyyttä.
Avohakkuut ja tuulituhoalueet voivat lisätä metsikön haavoittuvuutta ja alttiutta hyönteistuhoille. Riskien ennakointi, puulajiston monipuolistaminen ja metsien rakenteellisen vaihtelun ylläpitäminen voivat vähentää ilmastonmuutoksen lisäämiä tuhoja. Samalla ne voivat vahvistaa metsien kykyä sopeutua tulevaisuuden sääoloihin.
Lämpötilan nousu ja kuivuus lisäävät tuhoriskiä
Tutkimuksessa analysoitiin yli 2 miljoonaa kuusimetsikköä 11,4 miljoonan hehtaarin alalla. Tämä mahdollisti korkean riskin metsiköiden tunnistamisen ja ennakoivien torjuntatoimien suunnittelun.
Tutkimuksessa tehty analyysi Etelä-Suomen kirjanpainajatuhoista vuosina 2012–2020 osoittaa, että lämpötilan nousu ja kuivuus ovat keskeisiä tuhoriskiä lisääviä tekijöitä. Ilmastonmuutoksen myötä kirjanpainajan aiheuttamien metsätuhojen riski kasvaa. Lämpimät kesät nopeuttavat kirjanpainajan kehitystä ja voivat moninkertaistaa hyönteiskannat. Erityisen merkittäviä ovat pitkät hellejaksot.
Ilmastonmuutoksen myötä kirjanpainajasta on tulossa enemmän kuin pelkkä metsätuholainen. Se toimii yhä selvemmin metsien terveyden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten indikaattorina, jonka esiintyminen kertoo metsien kyvystä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.
Lähde: Forest.fi
