Euroopan komission Ympäristöpääosaston metsäyksikkö järjesti Helsingissa 27.–28.1. laajan katsauksen EU:n metsätavoitteisiin. Kaksipäiväiseen tapahtumaan Tieteiden talolla kokoontui lähes sata metsäpäättäjää, -tutkijaa sekä -yrittäjää kaikkialta Pohjoismaista ja Baltiasta. Innofor sai kunnian edustaa Suomea keskusteluissa.
EU: Jokainen vanha metsä tulisi suojella
EU:n metsä- ja biodiversiteettiohjelmien tavoitteet metsien ympäristönhoidolle ovat selkeät. Jäljellä olevat vanhat metsät tulisi kaikki suojella, ja metsiensuojeluaste nostaa 10 prosenttiin. Suojeltujen metsien ympärille tulisi saada avohakkuuttomia jatkuvan kasvatuksen vyöhykkeitä, jotka kattaisivat vähintään 20 prosenttia talousmetsistä.
EU:n tavoitteiden tärkeyttä ja suorastaan välttämättömyyttä korostivat alan johtavat tutkijat. Professori Mikko Mönkkönen Jyväskylän yliopistosta osoitti kotimaisin ja ulkomaisin tutkimuksin, että vanhoihin metsiin erikoistuneen laajan lajikirjon pelastaminen edellyttää kaikkien vielä olemassa olevien vanhojen metsien suojelua.
Hallituksen päättämät kiristykset vanhan metsän määritelmään tulisi Mönkkösen ja usean sadan muun tutkijan vetoomuksen mukaan perua perustelemattomina ja tieteellisen tiedon vastaisina.
Tutkijat: Jatkuvan kasvatuksen taloudellisuus ja toimivuus todistettu
Pienten vanhojen metsien sirpaleiden suojelu ei kuitenkaan yksin riitä: jos metsien lajisto ei pääse siirtymään elinympäristölaikulta toiselle, ajautuvat ne vähitellen sukupuuttoon, vaikkei ihminen olisi suoraan vastuussa enää yhdenkään yksilön kuolemasta.
Siksi vanhojen metsien määrää on ennallistettava ja metsiensuojelun aste nostettava porrastetusti kymmeneen prosenttiin. Näin alhainen suojelun määrä edellyttää lisäksi metsien ympärille puskureina laajoja avohakkuuttomia jatkuvan kasvatuksen talousmetsien vyöhykkeitä.
Satojen tutkijoiden mielestä hallituksen päättämät kiristykset vanhan metsän määritelmään ovat tieteellisen tiedon vastaisia ja vailla perusteita.
– Upea asia on, että metsänhoidon tutkimus ja käytännön kokemus on osoittanut jatkuvan kasvatuksen taloudellisuuden ja toimivuuden, totesi Tieteiden talolla puhunut Innoforin hallituksen puheenjohtaja Marcus Walsh.
Sama viesti oli ruotsalaisilla tutkijoilla, jotka samalla ylistivät erityisesti suomalaisprofessoreiden Timo Pukkalan ja Olli Tahvosen uraauurtavaa merkitystä jatkuvan kasvatuksen kehittämisessä.
– Jatkuvan kasvatuksen ansiosta metsänomistajan puukauppatulot säilyvät hyvinä, mutta samalla saadaan nostettua luonnonhoidon tasoa ja metsien hiilensidontaa. Metsäteollisuuden tulisi menetelmän torjumisen sijaan ottaa se laajalti käyttöön. Avohakkuut eivät vastaa yhteiskuntamme nykytarpeita, Walsh muistuttaa.
